Syöpätutkimus

Huippututkija Antti Rannikko on katsonut huonoennusteisia syöpiä läheltä – hän on järkyttynyt suomalaisen syöpätutkimuksen resurssipulasta

Kun dramaattinen kokemus leikkaussalissa pysäytti Antti Rannikon ensimmäisenä opiskeluvuonna, hän päätti tehdä osansa syövän voittamiseksi. Nyt Rannikko on HUSin urologian osastonylilääkäri ja lisäksi Helsingin yliopiston urologian professori, kuten isänsä aikoinaan. Molemmat alansa syöpätutkimuksen uranuurtajia.

Urologi on virtsaelinsairauksien ja miesten sukupuolielinten sairauksien hoitoon erikoistunut kirurgi. Antti Rannikko on urologian professori jo toisessa polvessa. Hän sai lapsuuden kodissaan vahvoja vaikutteita isänsä työstä ja kiinnostus syövän hoitoon heräsi nuorena.

– Kotonamme lojui aina paljon papereita ja kirjoja. Isäni Sakari perehtyi ohjattaviin väitöskirjoihin ja artikkeleihin, ja näin usein hänet lukemassa. Kyllä se kiinnostukseni herätti syöpää kohtaan, ja isäni tutki nimenomaan eturauhassyöpää.  Koulussa biologia, genetiikka ja solujen toiminta kiehtoi minua ja oli alusta pitäen selvää, että alan tehdä tutkimusta. Kiinnostuin myös kirurgin työstä, hän kertoo.

Rannikko meni jo ensimmäisenä lääketieteellisen opiskeluvuonnaan 1989, nuorena medisiinarina kyselemään professorilta, löytyisikö väitöskirjan tekijälle paikkaa.

– Muistan, kuinka mahtavaa oli ensimmäistä kertaa, kun katsoin mikroskoopilla eläviä soluja ja huomasin, miten helppoa solujen perimää oli muuttaa. Se oli hyvin konkreettista

Pysäyttävä kokemus

Ensimmäisenä opiskeluvuonna syöpä tuli lähelle. Rannikko työskenteli välinehuoltajan sijaisena Meilahden sairaalan leikkaussalissa. Sinne päätyi leikkaukseen hänen isoäitinsä, joka sairasti mahalaukun syöpää.

– Olin silloin itse töissä leikkaussalissa. Sen jälkeen, kun olin skoopit ja välineet puhdistanut ja laittanut pesukoneeseen ja autoklaaviin, menin katselemaan mummoni leikkausta – ja saman tien minulle kerrottiin, että tauti ei enää ole leikkauksella parannettavissa. Syöpä oli jo levinnyt mahalaukun ulkopuolelle muihin elimiin. Se oli pysäyttävä kokemus ja tilanne, joka vei ajatuksiani siihen suuntaan, että syövän hoitoa pitää parantaa. Pohdin, onko minulla mitään mahdollisuutta vaikuttaa omalla, pienellä osuudellani.

Rannikko kävi opiskelijatovereidensa kanssa myös seuraamassa oman isänsä tekemää eturauhassyöpäleikkausta.

– Oli vaikuttavaa nähdä, kun eturauhassyöpää leikataan pienestä reiästä, pienestä haavasta vatsanpeitteiden läpi, siellä ahtaimmassa kohdassa lantionpohjalla, eihän sinne mahdu kädet kunnolla eikä sinne oikein näe mitään – hankalan näköistä hommaa. Nykyään teen itse näitä leikkauksia robotilla. Se on aika paljon mielekkäämpää ja ergonomisempaa, kun voi istua mukavasti ja robotin ohuet käsivarret, instrumentit mahtuvat sinne ahtaaseen paikkaan.

Me tappelemme valitettavasti sekä syövän hoidossa että tutkimuksessa ihan järkyttävän ison resurssipulan kanssa koko ajan.

Syöpätutkimuksen resurssit riittämättömät

Tänä vuonna Roosa nauha -keräyksen teemana ovat huonoennusteiset syövät. Antti Rannikko on työssään nähnyt huonoennusteiset syöpätapaukset läheltä.

Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin kuolinsyy. Haasteena on kuitenkin, miten löytää aggressiiviset ja tappavat syövät. Yleisellä PSA-seulonnalla löydettäisiin liikaa ikääntymiseen liittyviä, harmittomia näennäissyöpiä. PSA-testi kertoo eturauhasen voinnista. PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on prostata- eli eturauhassolujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta.

– Eturauhassyöpä on miehen ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Jos mies elää satavuotiaaksi, niin voi sanoa, että jokaiselta löytyisi harmiton näennäissyöpä. Näitä harmittomia emme pyri löytämään. Meidän on tärkeää pystyä löytämään ne tappavat syövät, jotta ne saadaan hoidettua hyvissä ajoin, eivätkä ne ehtisi levitä eturauhasen ulkopuolelle ja aiheuttaa potilaille harmia, Rannikko sanoo.

Nyt käynnissä olevalla, Syöpäsäätiön rahoittamalla Proscreen -seulontatutkimuksella pyritään löytämään järkeviä keinoja vaikuttavaan eturauhassyövän seulontaan.

– Me tappelemme valitettavasti sekä syövän hoidossa että tutkimuksessa ihan järkyttävän ison resurssipulan kanssa koko ajan. Tällä hetkelläkin hurjalta näyttää se jono potilaita, jotka odottavat pääsyä magneettitutkimukseen, jonka perusteella me sitten päätämme, otammeko me koepalat vai emme. Myös tutkimuspuolella ollaan nykyisin ihan hirvittävissä resurssiongelmissa. TiIanne on tutkijoille masentava ja rasittava, Rannikko painottaa.

Resurssipula aiheuttaa viiveitä hoitoon ja ahdistusta syöpäpotilaille.

-Tilanne nakertaa paitsi hoitavaa lääkäriä niin varmasti erityisesti potilasta. Vaikka viive hoitoon pääsyssä ei vaikuttaisikaan syövän etenemiseen, kyllä se on henkisesti kova paikka potilaille. On raivostuttavaa, että poliitikot ovat päättäneet resurssien jakautumisesta näin.

Rannikko on äärimmäisen huolestunut tutkimusrahoituksen tilanteesta Suomessa. Tutkijoiden tulevaisuus näyttää välillä jopa epätoivoiselta.

-Kun katsoo valtion tutkimusrahoitusta, joka kliinisen työn tutkijoita koskettaa, tilanne on surkea. Päättäjät ovat leikanneet tutkimusrahoituksesta merkittävästi. Tilanne on sekä sairaalan tasolla että yhteiskunnassa todella huolestuttava. Kun valtion lainojen korot nousevat, valtion tarve ottaa lainaa lisääntyy entisestään, ja samalla kasvaa tarve hakea säästöjä kaikkiin menoihin – tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tuleva talouskriisi heijastuu varmasti entistä enemmän myös säätiöiden rahoituspohjaan. Lahjoitusten merkitys syöpätutkimukselle kasvaa edelleen.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on heikommat tutkimusresurssit. Meilahden kampukselta on lähtenyt tutkijoita resurssipulan takia ulkomaille.

-Eivät sen takia, että lähdettäisi tarkoituksella hakemaan oppia, vaan se motivaatio on monella ollut siinä, että lähdetään parempien resurssien perässä. Se, että lähdetään ulkomaille ja haetaan oppia ja kontakteja, totta kai on hieno asia, mutta jos taustalla on se, ettei meillä ole resurssia kotimaassa, niin onhan se huolestuttavaa.

Tutkijan työ on syövän hoidon perusta

Antti Rannikko näkee työnsä sekä kliinikkona että tutkijana hyvin kiinnostavana ja merkityksellisenä, muun muassa siksi, että teknologia kehittyy niin huikeaa vauhtia eteenpäin. Oman uransa aikana hän on nähnyt vaikuttavien lääkehoitojen kehityskaaren. Uudet lääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaiksi eturauhassyövän hoidossa ja ne lisäävät potilaiden elossaoloaikaa.

– Onhan se ollut mahtavaa nähdä, että laboratorion työpöydältä perustutkimuksesta on lähtenyt tutkimuksen kautta innovaatioita, jotka ovat nykyisin jokapäiväisessä käytössä ja parantavat potilaiden elämänlaatua ja lisäävät heidän elinaikaansa. Ja koko ajan tehdään uusia innovaatioita ja tulee uutta teknologiaa, vaikka se onkin hyvin hidas polku.

Suomalaisen syöpätutkimuksen vahvuuksina Rannikko mainitsee taustalla vaikuttavan erittäin hyvän ja tasapuolisen terveydenhuoltojärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että voidaan löytää potilaita sellaisiin tutkimuksiin, jotka monissa muissa maissa eivät olisi mahdollisia. Suomessa potilaat lähtevät myös hyvin tutkimuksiin mukaan, ja ymmärtävät, että vaikka aina itse ei tutkimuksesta hyötyisi, muille hänen jälkeensä voi tutkimuksesta olla hyötyä.

Käynnissä olevassa yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa rekrytoidaan paikallisesti levinnyttä eturauhasyöpää sairastavia potilaita, ja selvitetään leikkaushoidon ja sädehoidon vaikuttavuutta eli kannattaako potilaita hoitaa leikkaamalla vai sädehoidolla, vai ovatko kummatkin hoidot saman arvoisia. Tulokset tulevat vaikuttamaan konkreettisesti eturauhassyövän hoitoon tulevaisuudessa.

Rannikko toivoo tutkimukselle parempia resursseja tulevaisuudessa ja kertoo omasta tutkimusryhmästään:

– Meillä on tutkimusryhmässämme kampuksellamme hyvä ammattiosaaminen, monien erikoisalojen osaajia, käytössä uusimpia tekniikoita ja voimme esimerkiksi yksittäisen potilaan syöpäsoluista rakentaa malleja, joiden avulla arvioida, mikä syövän hoito hänelle olisi ideaali. Kun näitä malleja saadaan rakennettua, voidaan tutkia mikä yksittäiselle potilaalle olisi se hoitovaihtoehto, joka kannattaisi ottaa harkintaan seuraavaksi silloin, kun mitään olevassa olevaa käypää hoitoa ei enää ole. Se on hyvin mielenkiintoista – siihen tekisi mieli laittaa enemmän resursseja, jos niitä vain olisi saatavissa.


Miten eturauhassyöpään sairastumista voisi välttää?

Antti Rannikon mukaan eturauhassyövän tärkein riskitekijä on ikä, ja perimä on hyvin tärkeä. Satunnaiset tekijät, kuten ympäristötekijät ovat kuitenkin merkittävin asia, sillä niihin voidaan vaikuttaa. Kaikki terveelliset elämäntavat ovat eduksi, paitsi että ne parantavat potilaan hyvinvointia, niillä saattaa olla vaikutuksia eturauhaseenkin. Ohjeena: ”Liiku paljon, syö terveellisesti, nauti alkoholia vain kohtuudella” pätee kaiken muun ohella myös eturauhassyöpään.

– Itse en tupakoi, ja yritän liikkua paljon, hän tiivistää.


Eturauhassyövät voidaan jakaa kolmeen Rannikon mukaan:

  1. Harmittomat syövät, joita ei edes pitäisi koskaan todeta, ja joita ei tarvitse hoitaa. Näitä on huomattavan paljon.
  2. Hoidettavat syövät, joista osa pitäisi hoitaa erittäin nopeasti ja joista on vaikea arvioida, kuinka nopeasti.
  3. Tappavat syövät, joihin nykyiset hoidot eivät tehoa riittävän hyvin.

Rannikko joutuu oikomaan vääriä uskomuksia ja hänellä on toiveikas viesti:

-Usein potilaat luulevat, että eturauhassyöpä on hyvin äkäinen ja välitön kuolemantuomio – kun se useimmiten ei ole. Perinteisesti se on hyvin hoidettavissa oleva sairaus, jos se hoitoa tarvitsee. Hyvin äkäiseenkin sairauteen löytyy hoitoja.

Teksti: Carita Päivänen


Luitko jo?

Roosa nauha -keräys kerää varoja huonoennusteisten syöpien tutkimukseen. Lue uutinen

Tietoa huonoennusteisista syövistä

Lue Roosa nauhan suunnittelija Maria Veitolan koskettava haastattelu


Valitse oma tapasi ja tule mukaan rakastettuun keräykseen

Lahjoita

♥ Jokainen lahjoitus auttaa. Tee kertalahjoitus verkossa tai mobilepayllä. Yrityslahjoittajille tarjoamme kiitoksena Roosa nauhan ja joulun materiaalipaketin.

Perusta oma keräys tai tapahtuma

Tule mukaan ja perusta oma keräyspottisi tai tee lahjoitus jo valmiiseen pottiin. Voit kutsua mukaan ystävät, tuttavat ja kylänmiehet keräyspottiasi kartuttamaan.

Osallistu Roosa nauha -juoksuun

Roosa nauha -juoksuun osallistuminen on helppoa: Ota ystävä mukaan kulkemaan oma Roosa nauha -muotoinen lenkki ja lahjoita 1€/km.

Tee hyvää herkuttelemalla

Valitse sinulle mieluisa ravintola, varaa pöytä ja herkuttele Roosa nauha -annoksellasi! Vai onko sinulla oma Roosa-resepti mielessä? Jaa oma Roosa annoksesi tunnisteella #roosanauha ja tägää @roosanauha.