Suolistosyövän ABC

Suolistosyöpä on yleinen sairaus ja etenkin levinneiden muotojen ennuste on huono. Uusia suolistosyöpätapauksia todetaan Suomessa noin 3500 vuodessa ja suolistosyövästä aiheutuu yli 1300 kuolemaa vuosittain. Suolistosyöpien ilmaantuvuus on nousussa. Uusien suolistosyöpien määrä kasvaa myös alle 50-vuotiailla, mutta eniten tapausmäärät kasvavat vanhemmassa väestössä.

Suolistosyöpä on yhteinen nimitys paksu- ja peräsuolen syöville. Suomessa suolistosyöpä on naisten ja miesten toiseksi yleisin syöpätauti. Riski sairastua suolistosyöpään kasvaa iän myötä ja sairastuneiden keski-ikä on noin 65 vuotta.

Suolistosyöpä on sairaus, joka on hoidettavissa. Hoitotulokset ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan. Olennaisinta potilaan ennusteen kannalta on syövän varhainen toteaminen.


Mikä vaikuttaa sairastumisriskiin?

Ympäristötekijät ja perimä voivat vaikuttaa suolistosyövän syntyyn.

Sairastumisen todennäköisyyteen voivat vaikuttaa:
• yli 50 vuoden ikä
• ylipaino
• tupakointi
• alkoholi
• punainen liha, jalostetut lihavalmisteet
• vähäkuituinen ja paljon eläinrasvoja sisältävä ruokavalio
• vähäinen liikunta
• pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus, kuten haavainen paksusuolentulehdus eli Colitis Ulcerosa tai Crohnin tauti
• aiemmat suoliston polyypit
• aiemmin sairastettu paksu- ja peräsuolisyöpä
• suvussa esiintynyt paksu- ja peräsuolisyöpä


Valtakunnallinen seulonta alkamassa

Suolistosyövän seulonnat alkavat valtakunnallisesti vuoden 2022 alusta. Seulonnoilla säästetään sekä kärsimystä että ihmishenkiä ja niillä saavutetaan myös kustannussäästöjä, koska varhain havaitut syövät tulevat halvemmaksi yhteiskunnalle.

Ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaa ja sen myötä myös syöpätapausten määrä. Lisäksi syöpää tavataan yhä nuoremmissa ikäryhmissä.

Seulontoihin osallistuminen on tärkeää, samoin terveelliset elämäntavat. Kolonoskopiaa eli tähystystutkimusta ei tarvitse turhaan pelätä, koska tutkimuslaitteistot ja menetelmät sekä myös gastroenterologien taitotaso ovat kehittyneet vuosien saatossa. Monet potilaat ovat todenneet tähystyksen olleen helpompi kuin he ennalta kuvittelivat.

Tutkijoiden mukaan jopa 30 – 40 % suolistosyöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Ylipaino, alkoholinkäyttö, tupakointi ja vähäinen liikunta suurentavat paksusuolen ja peräsuolen syövän riskiä.

Suolistosyövän oireet ovat usein niin epämääräisiä, vaikeasti tulkittavia ja ilmenevät vähitellen, ettei ihminen itse osaa aina pitää niitä vakavina. Vaikka oireita on saattanut esiintyä jo pitkään, aina ei hakeuduta ajoissa tutkimuksiin.

Alttius sairastua suolistosyöpään voi periytyä. Viime vuosina on löydetty uusia geenivirheitä, jotka vaikuttavat mm. suolistosyövän riskiin.

Suolistosyövät oireet

Suolistosyöpä on varhaisvaiheessa lähes oireeton. Tavallisia oireita ovat suolen toiminnan muutokset, ripuli tai ummetus uutena tai vaihtelevasti, tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla, tai suolitukos. Uloste voi verenvuodon seurauksena muuttua tummaksi tai sen seassa voi olla kirkasta verta. Jos verenvuoto jatkuu pitkään, potilaalle kehittyy anemia, jonka oireita ovat esimerkiksi hengenahdistus, kalpeus ja huimaus.

Yleisoireita, kuten laihtumista, vatsakipua ja ruokahalun heikentymistä, esiintyy ajoittain. Etäpesäkkeet voivat aiheuttaa oireita, jotka vaihtelevat elimen mukaan. Tavallisimmin etäpesäkkeet tulevat maksaan, keuhkoihin ja etäimusolmukkeisiin, jolloin potilaat ovat oireettomia tai vähäoireisia.

Syöpätutkijoiden mukaan ainakin 20–25% tapauksista löytyy levinneenä syöpänä, mikä on potilaiden kannalta raskasta, koska he eivät useinkaan ole voineet itse vaikuttaa tilanteeseen.

Kaikissa länsimaissa nuorten potilaiden osuus on nousussa. Tähän ongelmaan liittyen tarvitaan tutkijoiden mukaan pikaisesti lisätutkimusta.

Miten suolistosyöpä todetaan?

Suolistosyöpä voidaan todeta paksusuolen tähystyksessä, kolonoskopiassa, jossa otetaan koepala epäilyttävästä suolen seinämän muutoksesta. Paksusuolen ja ohutsuolen röntgenkuvausta käytetään joskus limakalvomuutosten selvittelyssä. Ohutsuolen syövät tutkitaan lisäksi kapseliendoskopialla eli pienellä nieltävällä kameralla tai erikoistähystysmenetelmällä. Ennen leikkausta tehdään yleisesti myös koko vartalon tietokonekerroskuvaus tai muu levinneisyystutkimus. Peräsuolisyövässä tehdään usein lantion magneettikuvaus, jotta syövän paikallinen leviäminen olisi tiedossa, kun suunnitellaan leikkausta ja sitä edeltävää mahdollista sädehoitoa.

Suolistosyövän hoito

Hoitona on usein leikkaus. Paikallinen, suolen seinämässä oleva suolistosyöpä pyritään aina leikkaamaan. Leikkauksessa poistetaan kasvaimen laajuuden ja sijainnin mukaan suolta osittain tai kokonaan. Leikkauksen yhteydessä poistetaan myös lähialueiden imusolmukkeita.

Myös sädehoitoa, solunsalpaajia eli sytostaatteja ja biologisia täsmälääkkeitä käytetään tarvittaessa. Suolistosyövän ennuste riippuu sen levinneisyysasteesta toteamisvaiheessa. Pinnallisissa, paikallisissa kasvaimissa paranemismahdollisuudet ovat yleensä hyvät, ja suurin osa potilaista paranee pelkällä leikkauksella tai leikkauksen ja sädehoidon ja/tai solunsalpaajahoidon yhdistelmällä. Pidemmälle edenneessä syövässä ennuste on huonompi.

Gastrokirurgian erikoislääkäri Toni Seppälä tutkii suolistosyöpää ja siihen liittyvää Lynchin syndroomaa.

Uraauurtava geneettinen tutkimus on Suomessa maailman huippua. Tutkimuksen ansioista yhä useampi potilas selviytyy, paranee ja saa elää.

Tutkimuksella läpimurtoja ja uusia hoitoja

Tutkimuksen merkitys korostuu syövän hoidon kehittämisessä. Tutkijoiden mukaan täsmälääketiede syövän hoidossa on yleistymässä. Immunoterapia on tuonut lupaavia tutkimustuloksia ja tutkijat selvittävät, ketkä näistä hoidoista eniten hyötyvät.

Tutkijoiden mukaan jokaisella sairastuneella tulisi olla oikeus kasvaimensa ominaisuuksien tarkempaan molekyylitason selvittämiseen. Näin kullekin potilaalle voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tehokas ja vähän haittoja aiheuttava hoito.

Hoidon yksilöllistäminen on nykyään tärkeä osa syöpäpotilaan hoitoa ja oikea hoito kohdennetaan siitä hyötyville. Hoidon räätälöinnillä voidaan myös parantaa elämänlaatua hoidon aikana ja suolistosyöpää sairastavan elämänlaatu on usein hyvä moneen muuhun syöpäsairauteen verrattuna.

Uraauurtava geneettinen tutkimus on Suomessa maailman huippua. Tutkimuksen ansioista yhä useampi potilas selviytyy, paranee ja saa elää.

Suolistosyöpien hoidot ovat kehittyneet huimasti. Osallistumalla seulontoihin ja terveellisillä elämäntavoilla jokainen ihminen voi myös itse vaikuttaa riskiinsä sairastua.

Miten ennaltaehkäistä sairastumista suolistosyöpään?

Suolistosyövän riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa ja ruokavalio, joka sisältää paljon punaista lihaa, eläinperäistä rasvaa ja vähän kuitua. Vaihteleva ja monipuolinen ravinto on terveellistä. Runsas hedelmien ja vihannesten käyttö sekä runsaasti kuitua – täysjyväviljaa, hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia – sisältävä ruokavalio alentaa riskiä sairastua suolistosyöpään.

Liikunta ja ylipainon välttäminen ovat myös merkityksellisiä syövän ehkäisyssä. Tupakka ja alkoholi lisäävät suolistosyöpäriskiä, kuten sairastumista muihinkin syöpiin.

Pitkään jatkuvat vatsavaivat ja veri ulosteessa ovat syitä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys, sitä herkemmin tehdään suolen tähystystutkimus. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulosteen hemoglobiinitutkimuksella ja kaikkien suolistosyövän seulontaan kutsuttavien kannattaa osallistua seulontoihin.

Lähteet: Lääkärikirja Duodecim, Colores ry, www.kaikkisyovasta.fi, Roosa nauha -asiantuntijaryhmä

Tiesitkö, että voit osallistua keräykseen ympäri vuoden?

Tee kertalahjoitus tai lahjoita MobilePay 55714.
Täytäthän vähintään * merkityt kentät, jotta pääset vahvistamaan lahjoituksesi.

Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti.