Roosa nauha -tutkijoiden työn ytimessä ovat syöpäpotilaat
Suomessa syövän diagnostiikka ja hoitotulokset ovat maailman huippuluokkaa korkeatasoisen tutkimuksen ansiosta. Roosa nauha -keräykseen saaduista lahjoitusvaroista kaksi ansioitunutta syöpätutkijaa on saanut rahoituksen tutkimustyöhönsä.
Syöpätutkija Alexandra Lahtisen tutkimus liittyy munasarjasyöpään. Hänen tavoitteenaan on selvittää niitä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, jotka tekevät munasarjasyövästä kaikkein tappavimman gynekologisen syövän.
Munasarjasyöpä on hyvin monimuotoinen sairaus, minkä vuoksi sen tutkiminen ja hoitaminen on poikkeuksellisen hankalaa.
– Erityisen huono ennuste on sairauden alatyypillä, huonosti erilaistuneella seroosilla munasarjasyövällä. Tyypillisesti syöpä diagnosoidaan vasta siinä vaiheessa, kun se on edennyt jo pitkälle. Yleensä potilaat reagoivat hyvin platinapohjaiseen kemoterapiaan, mutta myöhemmin syöpä uusiutuu ja tulee vastustuskykyiseksi sytostaateille, Lahtinen kertoo.
Jo pitkään on tutkittu syövän evoluution geneettisiä tekijöitä eli sitä, miten kasvain kehittyy ja leviää uusiksi etäpesäkkeiksi. Lahtisen tutkimuksen painopiste on epigenetiikassa ja nimenomaan DNA:n metylaatiossa.
– Pyrin karakterisoimaan DNA:n metylaation muutoksia, joista voi olla hyötyä hoitovaihtoehtojen määrittämisessä. Lisäksi tavoitteena on löytää huonoon hoitovasteeseen ja eloonjäämiseen liittyviä tekijöitä. Uskon vahvasti DNA-metylaation hyödyllisyyteen etäpesäkkeiden leviämismekanismien selvittämisessä sekä munasarjasyöpien sopeutumiskyvyn ja toisaalta haavoittuvuuden ymmärtämisessä.
Tietoa voidaan soveltaa muihinkin syöpiin
Tutkimuksesta on hyötyä myös laajemmin syöpätutkimuksessa. Kasvainten biologia on jokseenkin samankaltaista, oli kyseessä vaikkapa rinta- tai keuhkosyöpä.
– Käytössämme oleva tutkimusaineisto on yksi laajimmista maailmassa ja laboratoriossamme työskentelee tutkijoita monipuolisista taustoista, joten alan edistämiseen on erittäin hyvät puitteet. Syöpätutkimuksen ytimessä ovat aina potilaat, Lahtinen painottaa.
– Toivon, että tutkimuksen myötä voidaan kehittää epigeneettisiä lääkkeitä sekä biomarkkereita kliinikoittemme työkalupakkiin. Olen todella kiitollinen saamastani kahden vuoden Roosa nauha -apurahasta, sillä sen ansiosta voin keskittyä täysin tutkimushankkeeseen. Ajattelen, että tutkimukseni on kuin osa palapeliä. Sen ansiosta koko tutkimuskenttä pääsee nopeammin eteenpäin.
Lahtinen on kotoisin Venäjältä. Hän opiskeli kemiaa ja valmistui Lomonosovin valtionyliopistosta Moskovassa. 13 vuotta sitten hän meni naimisiin ja muutti Suomeen perheen perustaakseen.
– Olen aina ollut kiinnostunut tutkimuksen tekemisestä itsessään. Suomeen muutettuani opiskelin Helsingin yliopistossa ja valmistuin translationaalisen lääketieteen maisteriksi unen epigenetiikan erikoisalalla. Väitöstyön jälkeen minulle tarjottiin postdoc-paikkaa professori Sampsa Hautaniemen laboratoriossa munasarjasyövän epigenetiikkaan keskittyvässä projektissa. Syöpä on tuhoisa sairaus, ja haluan omalta osaltani olla mukana sen voittamisessa. Huomaan, että mitä syvemmälle aiheeseen pääsen, sitä enemmän kiinnostukseni kasvaa.
Syöpätutkimuksen tavoitteena on kehittää yhä tehokkaampia hoitokeinoja sekä vähentää syöpäkuolemia ja hoitojen haittavaikutuksia.
Täsmällisempää ja tehokkaampaa hoitoa
Suomessa nykyään lähes kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee. Syöpätutkimuksen tavoitteena on kehittää yhä tehokkaampia hoitokeinoja sekä vähentää syöpäkuolemia ja hoitojen haittavaikutuksia.
– Tutkimukseni pyrkii tuoman lisätietoa sen ymmärtämiseksi, kuinka proteiinifosfataasit vaikuttavat DNA-vauriovasteeseen, joka on keskeinen tekijä monissa syövissä. Tutkimukseni kohteena on erityisesti kolmoisnegatiivinen rintasyöpä (TNBC), Roosa nauha -syöpätutkija Phuong Doan kertoo.
Tämän rintasyövän alatyypin ennuste on yleensä muita huonompi, ja se tunnetaankin arvaamattomana tautina.
– Kertyvä tieto voi tarkoittaa syöpäpotilaiden kannalta yhä paremmin kohdennettuja hoitoja ja vähäisempiä haittavaikutuksia. Tavoitteenani on siten kehittää toimiva strategia TNBC:n kaltaisen aggressiivisen syövän hoitoon tulevaisuudessa.
Kiehtovaa tutkimustyötä
Vietnamista kotoisin oleva Phuong opiskeli biotekniikkaa kotimaassaan, ja jatkoi opiskelua Tampereen yliopistossa. Kiinnostus syöpätutkimukseen syttyi hänen toimiessaan tutkimusassistenttina Molekulaarinen signalointi -tutkimusryhmässä.
– Minua kiehtoo syöpäsolujen signalointiverkkojen monimutkaisuus ja niiden rooli taudin etenemisessä. Kiinnostus syveni maisteri- ja tohtoritutkimuksessani, jolloin keskityin tunnistamaan uusia syöpälääkekohteita pahanlaatuisen aivokasvaimen, glioblastooman hoitamiseksi.
Nykyään Phuong toimii tutkijana Turun Biotiedekeskuksessa, joka tarjoaa mahdollisuuden tehdä huippututkimusta yhteistyössä johtavien tutkijoiden, kuten professori Jukka Westermarckin kanssa.
– On hienoa tehdä työtä, jossa tutkimuksesta kertyvä tieto voidaan hyödyntää käytännön sovelluksiin, ja jotka voivat todella muuttaa potilaan hoitoennustetta. Innostun joka päivä mahdollisuudesta edistää syöpätautien parempaa hoitoa, Phuong Doan toteaa.
Hän arvostaa suuresti saamaansa kahden vuoden tutkijarahoitusta. Suomalaisten lahjoittajien tuki tuo vakautta määrätietoiseen syöpätutkimukseen.
– Asema Roosa nauha -tutkijana on tärkeää myös siksi, että se tarjoaa tilaisuuden vuorovaikutukseen laajemman tutkijajoukon kanssa. Syöpätutkimuksen yhteistoiminnallinen luonne ja mahdollisuudet oppia ja innovoida jatkuvasti ovat minulle tärkeitä seikkoja.
Suomen Syöpäinstituutin säätiö, Syöpäsäätiö ja lahjoittajat ovat yhdessä mahdollistaneet kaksi Roosa nauha -tutkijan rahoitusta vuosille 2024 – 25.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Eeva Anundi