Puolet työajasta rahoitusta hankkimassa
Rintasyöpätutkija, professori Robert Winqvistillä on yli kolmenkymmenen vuoden perspektiivi tutkimusrahoitukseen. 1990-luvulla lamasta huolimatta Suomessa nähtiin tutkimuksen merkitys ja valtion rahoitus lääketieteelliseen tutkimukseen kasvoi. 2000-luvulla tilanne kääntyi huonompaan suuntaan.
Rauhallinen ja herrasmiesmäinen professori Robert Winqvist hieman ärtyy tutkimusrahoituksesta kysyttäessä. Syöpätutkimus on äärimmäisen kallista ja valtion rahoitusosuus etenkin perustutkimukseen on jatkuvasti laskenut. Pitkän linjan tutkija arvostelee sitä, kuinka valtion tukia on viime vuosina pitkälti suunnattu soveltavaan tutkimukseen, josta haetaan nopeasti kaupallista hyötyä.
”On lukuisia esimerkkejä siitä, että pitkäjänteisestä perustutkimuksesta saadut löydökset voivat mullistaa koko tutkimuskenttää. Tietämys syövän syntymekanismeista nousee aivan uudelle tasolle ja sitä voidaan hyödyntää myös kliinisessä työssä, ” korostaa Winqvist.
”Syövän perustutkimus on hidasta, mutta mitään merkittäviä isoja läpimurtoja ei tehdä ilman perustutkimusta”, Winqvist painottaa. Winqvistin perinnöllisen rintasyövän PALB2-tutkimuksessa seurataan mutaationkantajien soluissa tapahtuvia muutoksia, jotka eivät kehity nopeasti. Tutkimus on kestänyt jo yli kymmenen vuotta.
Winqvistin mukaan hänen tutkimuksensa saa 80 prosenttia rahoituksesta muualta kuin yliopistolta. Tutkimusjohtajan työajasta menee jopa puolet rahoituksen hakemiseen ja raportointiin.
Syöpäsäätiön suurapurahalla tutkitaan
Syöpäsäätiö on myöntänyt Winqvistin tutkimukseen kaksi useampivuotista suurapurahaa Roosa nauha -keräysvaroista. Apurahalla on kehitetty syöpäalttiuden diagnostisointia ja pystytty yhä paremmin tunnistamaan riskihenkilöitä sekä myös ymmärtämään syöpäalttiuteen liittyviä solumekanismeja ja biologiaa. Maailmanlaajuisesti puhutaan yli 1000 perheestä, joita voidaan tämän tutkimuksen kautta auttaa.
Syöpäsäätiön apurahalla on pystytty myös varmistamaan ryhmän senioritutkijoiden palkkaus useammaksi vuodeksi eteenpäin.
”Pitkäjänteisyys on tärkeää, jotta päästään läpimurtoon.”
Winqvist aikoo jäädä pois aktiivisesta tutkimustyöstä muutaman vuoden päästä.
”Olisi tärkeää, että se panostus mitä on tehty ei valuisi hukkaan, vaan tutkimus saisi jatkua minun jälkeeni. Kun koko ihmisen genomi ensimmäisen kerran kartoitettiin vuonna 2001, ajateltiin, että tämähän on nyt tutkittu. Mutta työhän on vasta alkanut, tiedämme perimästämme ja sen toiminnallisesta säätelystä vieläkin aivan liian vähän”.
Teksti Kaija Laitinen
Kuva Toni Pallari
Tue suomalaisia tutkijoita
Ensimmäistä kertaa Roosa nauha -keräys tukee kaikkea syöpätutkimusta.