Syöpätutkimus

Liisa Kauppi: Munasarjasyövän uusi hoito voi tehota myös muihin syöpiin

Roosa nauha -keräyksen ansiosta on aloitettu ainutlaatuinen tutkimus munasarjasyövän lääkehoidon kehittämiseksi. Korona pysäytti uuden lupaavan testin jalkauttamisen laboratoriosta syöpäklinikkaan. Onneksi tilanne näyttää nyt helpottavan.

Suomen Akatemian TERVA-hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa syöpäsolua tarkastellaan ensi kertaa samanaikaisesti aineenvaihdunnan, lääkeaineiden, kromosomien ja data-analytiikan näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää yksilöittäin vaihteleviin solumekanismeihin perustuva hoitomalli. Syöpäsäätiö tukee innovatiivista hanketta miljoonalla eurolla.

Syöpätutkija Liisa Kauppi joutui kuitenkin monen muun tavoin järjestämään tänä keväänä arkensa uusiksi. Työskentely kotona kahden päiväkoti-ikäisen flunssaisen lapsen kanssa ei ollut aivan yksinkertaista. Hyviäkin puolia etätöistä löytyi: kun kaikenlainen ylimääräinen sälä tippui kalenterista pois, Kauppi pystyi keskittymään kirjoittamiseen ja rahoitushakemusten valmisteluun.

Maaliskuussa tilanne näytti tutkimuksen kannalta huolestuttavalta. Munasarjasyöpää tutkivan ryhmän näytteiden keräys tutkimuspotilailta ei enää onnistunut, sillä sairaalaan pääsy kiellettiin ulkopuolisilta.

Tutkimustoimintaa ajettiin alas säästöliekille. Huippututkimuksessa kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen on keskeistä ja se loppui kuin seinään. Kaikki kokoukset ulkomailla peruttiin elokuun loppuun asti. Yksi Kaupin ryhmän tutkijoista jäi jumiin kotimaahansa Turkkiin. ”Tutkimus ikään kuin käpertyi sisäänpäin. Pitkällä tähtäimellä tällä on vaikutuksia,” sanoo Kauppi.

Kauppi pelkäsi muiden tutkijoiden tavoin, mitä seurauksia tutkimuksen pysähtymisellä on rahoituksen jatkumiselle. Jos ei ole näyttää tuloksia, ei saa rahaakaan.

Kyllä tästä selvitään

Toukokuussa koronakriisi näyttää Suomessa hellittävän. Tutkijakin voi huokaista helpotuksesta. Näytteiden kerääminen potilailta on taas sallittua. Työt laboratorioissa saavat jatkua vajaamiehityksellä: yliopiston ohjeistuksen mukaan 20 prosenttia henkilökunnasta voi olla samanaikaisesti töissä.

Kaupin mukaan hänen tutkimukselleen ei onneksi ehtinyt kertyä kovin suurta vahinkoa. ”Näytteitä jäi saamatta, mutta meillä oli onneksi näytteitä varastoituna ja analysoimme niitä tauon aikana. Verrattuna kollegoiden tilanteeseen ulkomailla, meidän tilanteemme on ihan hyvä”.

Tuloksia päästään jalkauttamaan potilastyöhön

Kauppi on hakenut tutkimukselle jatkorahoitusta. Hän on positiivisella mielellä, sillä tutkimus on edennyt suunnitelmien mukaan ja tuloksia on syntynyt.

Alusta alkaen vahvana tavoitteena on ollut saada jalkautettua tuloksia laboratoriosta potilastyöhön. Kaupin ryhmä on kehittänyt testiä, jonka avulla saadaan selville kenelle munasarjasyöpään sairastuneista kannattaa antaa nk. PARP-estäjälääkitystä. Testin avulla on mahdollista löytää hoitoon hyvin reagoivat potilaat ja saada hoito käyntiin nopeasti. Testiä ollaan nyt jalkauttamassa yliopistosairaaloihin.

”Testi oli tarkoitus tuoda kliiniseen käyttöön sairaalaan jo keväällä, mutta koronaepidemia esti tämän. Nyt näyttää siltä, että pääsemme alkusyksystä viemään testiä klinikkaan”, kertoo Turun yliopistollisen sairaalan gynekologisen syövänhoidon vastuualuejohtaja Sakari Hietanen. Hietanen vastaa tutkimushankkeen kliinisestä osuudesta, tutkimuspotilaiden rekrytoinnista ja solunäytteiden keräämisestä TYKSissä.

Hietasen johdolla testi ollaan viemässä potilastyöhön TYKSin lisäksi muihinkin yliopistosairaaloihin.  Tarvittavat näytteet otetaan munasarjasyöpäleikkausten yhteydessä syöpäkudoksesta. Testi on vielä kehitysvaiheessa ja vie aikaa ennen kuin aineistoa on kertynyt riittävästi ja uusi menetelmä voidaan ottaa laajasti käyttöön.

Syöpäsäätiö on myöntänyt tutkimukselle vuonna 2017 miljoonan euron rahoituksen Roosa nauha -keräysvaroista.

Harvinainen ja tappava tauti

• Suomessa munasarjasyöpä löytyy noin neljältäsadalta naiselta vuosittain.
• Useimmiten sairastuneet ovat yli 60-vuotiaita.
• Kasvaimet voivat kehittyä vatsaontelossa vuosikausia niin, ettei naisella ole minkäänlaista aavistusta pahanlaatuisesta muutoksesta.
• Kun hoidot aloitetaan, syöpä on todennäköisesti levinnyt munasarjoista myös muualle.
• Pelkkä leikkaus ei riitä, vaan etäpesäkkeitä yritetään tuhota solunsalpaajilla.
• Rankkoja lääkityksiä saatetaan joutua toistamaan useaan otteeseen, ja usein huonoin tuloksin.
• Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä.
• Viiden vuoden kuluttua diagnoosista 40–50 prosenttia potilaista on elossa.
• Selviytyminen riippuu taudin tyypistä ja levinneisyydestä sekä ensileikkauksen tuloksesta.

Näytä, että välität.