Keuhkosyöpä on salakavala sairaus

Keuhkosyöpään sairastuu noin 3000 ja lähes 2500 ihmistä menehtyy siihen vuosittain.

—Valitettavasti se on ikävä syöpä kaikkien eri syöpien joukossa, ja erittäin tappava syöpä. Elinajanennusteet ovat huomattavan huonot. Kun esimerkiksi eturauhassyövässä ja rintasyövässä 5-vuotiselossaololuvut ovat selkeästi yli 90 %, niin keuhkosyövässä miehillä se on ollut 17 % ja naisilla 26 %. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, nämä luvut ovat ikävä kyllä huonoimpia Suomessa, kertoo pitkään keuhkosyöpiä hoitanut ja tutkinut Tuula Vasankari.

Vasankari on keuhkosairauksien erikoislääkäri, professori Turun yliopistossa, syöpätutkija ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri.

—Kun aikoinaan tein kliinistä työtä, niin potilaalle kun kerroin, että hänellä on keuhkosyöpä, niin tuntui melkein kuin olisi kuolemantuomion antanut. Toki silloin hyvin pieni osa pääsi leikkaukseen ja saattoi parantua taudista. Usemmiten oli vain sytostaatit käytössä. Se on rankka tauti sairastaa ja usein sairastuneet olivat diagnoosista hyvin järkyttyneitä. Onneksi hoidot ovat kehittyneet ja kehittyvät tutkimuksen ansiosta.

Vaikka valtaosin keuhkosyövän taustalla on edelleen tupakointi, mutta taustalla on muitakin syitä kuten esimerkiksi asbesti- tai radonaltistukset –  ja myös jotakin, mitä ei tarkkaan vielä tiedetä. Tupakoimattomien keuhkosyöpä on yleistynyt, erityisesti naisten.

—Keuhkosyöpä on tavattoman salakavala syöpä. Koska keuhkot eivät tunne kipua, syöpäkasvain voi kasvaa huomaamatta pitkään. Kun oireena ilmaantuu esimerkiksi veriyskä, niin syöpä on jo usein edennyt pitemmälle. Valitettavan usein sairaus ehtii edetä pitkälle ja syöpä ehtii lähettää etäpesäkkeitä.

Keuhkoröntgenkuva on helppo ja verraton tutkimus

Vasankari kertoo usein muistuttavansa paitsi lääkäreitä myös lääketieteen opiskelijoita siitä, että keuhkoröntgenkuva on tutkimus, joka on helposti saatavilla – eikä säderasitusta tarvitse pelätä – se vastaa noin viikkoa saamaamme taustasäteilyä. Myös koko vartalon tietokonekuvaukset ovat mahdollisia ja niiden käyttöä seulontamielessä tutkitaan.

Paras keuhkosyövän parantava hoito Vasankarin mukaan on leikkaus, mutta silloin, kun se ei ole mahdollista, voidaan antaa säde- tai lääkehoitoa. Isoannoksinen sädehoito paikalliseen kasvaimeen saattaa olla parantava.

—Lääkehoidot ovat kehittyneet aivan valtavasti viime vuosina. Samoin se, miten patologit pystyvät tyypittämään kasvaimen laatua. Immuno-onkologiset hoidot ja täsmähoidot ovat tehokkaita eri keuhkosyöpätyyppeihin.

Mutta vielä ei ole olemassa täsmälääkkeitä kaikkiin eri keuhkosyövän tyyppeihin. Tutkimus ja lääkekehitys kuitenkin etenee huimasti.

—Toivon tulevaisuudelta, että jonakin päivänä keuhkosyöpä olisikin krooninen, lääkittävä sairaus. Tutkimuksella voidaan luoda uusia hoitomuotoja.

Ennuste siis paranee, mutta hitaasti. Tutkimuksella on edelleen valtavasti tehtävää. Mitä varhemmin syöpä löytyy, sen parempi. Siksi tarvitaan tutkimusta myös seulonnan mahdollisuuksista ja parhaista tavoista toteuttaa sitä tulevaisuudessa esimerkiksi tietokonekuvantamisella.

—Haaste on, että maassa on pulaa terveyden huollon ammattilaisista, rahasta ja ajasta. Tarvitaan riittävästi laitteistoa, hoitajia, röntgenlääkäreitä, keuhkolääkäreitä ja kirurgeja. Saavutamme kuitenkin valtavasti terveyshyötyjä ja kustannussäästöjä, jos keuhkosyövät löydetään ajoissa. Muuten tarvitaan edelleen pitkiä ja todella kalliita lääkehoitoja, jotka eivät tautia paranna.

—Olisi tärkeää, että siihen halpaan ja yksinkertaiseen keuhkoröntgenkuvaan pääsisi helpommin. Mitä pidempään syöpä saa kasvaa, sitä huonompi on tilanne.

Miten löytää keuhkosyöpä ajoissa?

Astma, keuhkoahtaumatauti, tuberkuloosi ja keuhkokuume voivat aiheuttaa vähän samantyyppisiä oireita kuin keuhkosyöpä: pitkittynyttä yskää, limaneritystä, veristä yskää, kuumetta, lämpöilyä, tulehdusta ja lisääntynyttä hengenahdistusta. Pitkittynyt, yli 3-4 viikkoa kestänyt yskä tai keuhko-oire edellyttävät, että sairastavan pitäisi päästä tutkimuksiin.

Oireet mahdollisesta keuhkokuumeesta tai keuhkosyövästä vaativat aina selvittelyn ja keuhkoröntgenkuva pitäsi Vasankarin mukaan herkästi ottaa – koska mahdollisuuksia on, että syöpä löytyy ajoissa.

—Vaikka esim. astmaa sairastaa joka 10. suomalainen aikuisikäinen ja se on tosi yleinen syy keuhko-oireiden taustalla, niin vaikka mitä keuhkosairautta epäilisi, niin aina pitää poissulkea ja ottaa keuhkoröntgenkuva. Ainakin veriyskä pitää aina selvittää. Terveistä keuhkoista ei verta yskiessä tule, Vasankari muistuttaa.

—Noin 10 – 15 % keuhkosyöpään sairastuneista on taustaltaan tupakoimattomia. Jostain syystä tupakoimattomien keuhkosyöpä on lisääntynyt.

Keuhkosyöpätutkijoiden yhteisenä tavoiteena on, että tutkimus johtaisi siihen, sairastavien ennuste paranisi ja että 5-vuotiselossaololuvut keuhkosyövässä olisivat tulevaisuudessa parempia.

Seulonnan mahdollisuuksia selvitetään

EU edellyttää, että keuhkosyöpäseulontaa tulee selvitellä ja aloittaa. Keuhkosyövän seulonta onkin käynnistymässä monessa EU-maassa. Tanskassa ja Ruotsissa seulontaa on aloitettu, ja Suomessa on käynnissä tutkimushankkeita seulontamahdollisuuksiin liityen.

—Toivottavasti tutkimuksista saadaan lisänäyttöä seulontamahdollisuuksista, Vasankari toivoo.

Ilman rahoitusta syöpätutkimus ei voi jatkua

Vasankarin mukaan keuhkosyöpätutkimus on melkein musta piste Suomessa.

—Melkein hävettää ja pahaa tekee, koska tavoitteena tietenkin on, että saisimme ihmisille hoitoa. Kovasti tarvitsemme silti vielä tutkimusta sen toteutumiseksi.

—Tutkijana olen huolissani rahoituksesta. Ilman rahoitusta ei tutkimusta pystytä tekemään. Julkinen tutkimusrahoitus on tavattoman niukkaa ja niukkenee koko ajan, kun maassamme säästetään. Kaikenlaisesta julkisesta tutkimusrahoituksesta ja asiantuntijatutkimuslaitoksilta on jo valtavasti säästetty, Vasankari sanoo.

Keuhkosyövän kliinistä tutkimusta tarvitaan. Tutkimusryhmän perustaminen ja lääketutkimusten totettaminen on erittäin kallista.

—Syöpäsäätiö on aivan valtava syöpätutkimuksen tukija ja on upeaa, että meillä on säätiö, joka tukee tutkimusta. Monta tutkimusta jäisi tekemättä ilman sitä. Olen erittäin kiitollinen lahjoittajille. Rahaa tarvitaan, jotta voidaan tutkia ja saada tuloksia, hän muistuttaa.

Vasankari uskoo, että jonakin päivänä on olemassa lääkehoitoja, jotka käytännössä tekevät keuhkosyövästä vähitellen kroonisen sairauden. Tutkimus voi tehdä ihmeitä. Esimerkiksi HIViin moni kuolisi ilman tutkimuksen saavutuksia. Eikä nivelreuma enää runtele ihmisiä kuten ennen, biologisten lääkkeiden ansiosta. Immuno-onkologiset lääkkeet syöpien hoidossa ovat olleet maata mullistavia.

—On uskomatonta, miten paljon voidaan löytää hoitokeinoja, kun tutkitaan. Toiveena on, että syövätkin ovat tulevaisuudessa hoidettavissa entistä useammin, hän sanoo.

Teksti: Carita Päivänen

Kuvat: Eeva Anundi