Roosa nauha on vienyt syöpätutkimusta eteenpäin

Ensimmäisen kerran Syöpäsäätiö jakoi Roosa nauha -varoista rahoitusta vuonna 2005 kahdelle tutkimushankkeelle, yhteensä 40 000 euroa. Tämän jälkeen keräyksen tuottojen kasvaessa rahoitus on ollut huomattavasti mittavampaa ja vuosittainen summa on ollut miljoonan euron luokkaa.

Vuonna 2019 Roosa nauha -varoista tuettiin tutkimusta 1,6 miljoonalla eurolla. Roosa nauha -apurahoja myönnettiin muun muassa kohdunkaulan syövän seulonnan kehittämiseen,  rintasyöpäalttiuden geneettisten tekijöiden tutkimiseen sekä huonoennusteisen levinneen rintasyövän ja munasarjasyövän tutkimushankkeille.

Syöpäsäätiö on tukenut Roosa nauha -varoista 15 viime vuoden aikana sekä kliinistä eli potilaaseen kohdistuvaa syöpätutkimusta että laboratorioissa tehtävää perustutkimusta. Rahoitusta on suuntautunut tutkijoille eri puolelle Suomea. Tukea on saanut yli 50 tutkimusryhmää.

Roosa nauha on edistänyt rintasyövän tutkimusta ja seulontaa

Syöpäsäätiö on ollut Roosa nauha -keräyksellä osaltaan edistämässä rintasyöpätutkimusta Suomessa. Tutkimuksen avulla rintasyövän varhainen toteaminen ja hoidot ovat kehittyneet monin tavoin viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Tutkimustulokset ovat vahvistaneet muun muassa sen, että seulontamammografiaa on kannattanut laajentaa Suomessa kattamaan kaikki 50–69-vuotiaat naiset, jotta rintasyöpä todettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aikaisemmin seulottiin vain 50–59-vuotiaat suomalaisnaiset.

1990-luvun valtakunnallisen aloituksen jälkeen seulonnat ovat vähentäneet rintasyöpäkuolemia 33 prosenttia niihin osallistuneilla. Rintasyöpäseulontaan osallistui vuonna 2018 yli 300 000 naista. Seulonnassa löytyi lähes 2 000 rintasyöpää, mikä on kaksi kolmasosa kohdeikäisten eli 50-69-vuotiaiden rintasyövistä.

Haasteena vaikeasti hoidettavat syövät

Rintasyövän ennuste on pääosin hyvä ja yhdeksän kymmenestä sairastuneesta selviää. Tutkimustyötä on kuitenkin välttämätöntä jatkaa, sillä osaan rintasyövistä ei ole parantavaa hoitoa. Rintasyöpään kuolee Suomessa vuosittain yli 900 naista. Roosa nauha -rahoituksen yhtenä painopisteenä ovatkin tutkimukset, joissa etsitään uudenlaista hoitoa huonoennusteiseen rintasyöpään.

Yhtenä esimerkkinä pitkään tuetusta tutkimuksesta on professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmän hanke. Ivaskan tutkimus Turun yliopistossa kohdistuu aggressiiviseen rintasyöpään, HER2-tyypin syöpään, jossa uusimisriski on suuri ilman oikeanlaista, juuri tähän syöpätyyppiin kohdennettua hoitoa. Tutkimuksissa on tavoitteena uusien lääkkeiden kehittäminen syöpään vaikuttamalla sen leviämiseen liittyviin toimintoihin. Lupaavia tuloksia viedään parhaillaan eteenpäin lääkekehitysprojektina. Ivaskan ryhmä on saanut yhtäjaksoisesti rahoitusta Roosa nauha -varoista vuodesta 2013 alkaen.

Tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmä Helsingin yliopistossa etsii puolestaan lääkehoitoa levinneeseen rintasyöpään, jonka ennuste on hyvin huono. Tutkimusryhmä on onnistunut löytämään lääkeyhdistelmän, joka herättää elimistön immuunijärjestelmän taistelemaan syöpää vastaan. Hoitomuoto on nyt etenemässä laboratoriosta kohti sairaalaa. Klefströmin tutkimus on saanut rahoitusta Roosa nauha -varoista jo pitkään, vuodesta 2007 alkaen.

Rintasyövälle altistavien geenien tutkimusta

Professori Robert Winqvist Oulun yliopistosta tutkii rintasyövän perinnöllisyyttä ja pyrkii tunnistamaan rintasyövälle altistavia geenejä suomalaisessa väestössä. Alttiusgeenien tunnistaminen auttaa löytämään ne henkilöt, joilla on suurentunut sairastumisriski ja tarjoamaan heille mm. tehostettua syöpäseurantaa. Varhaisemmassa vaiheessa löytyneen syövän hoitaminen on helpompaa ja edellytykset selviytyä ovat paremmat. Winqvist on saanut Roosa nauha -suurapurahan vuonna 2017 ja jo aiemmin tunnistanut Syöpäsäätiön rahoituksen turvin rintasyöpäalttiusgeenejä.

Rahoitusta gynekologisten syöpien tutkimukselle

Roosa nauha -varoista on tuettu rintasyöpätutkimuksen ohella myös naisten gynekologisten syöpien tutkimusta. Syöpäsäätiö myönsi vuonna 2017 miljoonan euron rahoituksen laajalle hankkeelle munasarjasyövän lääkehoidon kehittämiseksi.  Tutkimus yhdistää usean alan asiantuntemusta, sillä syöpää tarkastellaan aineenvaihdunnan, lääkeaineiden, kromosomien ja data-analytiikan näkökulmista. 

Roosa nauha -rahoitus on vain osa Syöpäsäätiön naisten syöpien tutkimukseen suuntaamasta tuesta. Joka vuosi rintasyövän ja gynekologisten syöpien (kohdunrungon ja -kaulan syövät sekä munasarjasyöpä) tutkimukseen on myönnetty runsaasti rahoitusta Syöpäsäätiön muista varoista.

Syöpäsäätiön merkitys tutkimusrahoittajana kasvanut

Syöpäsäätiö on Suomen merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Säätiön rooli rahoituksen kokonaisuudessa on kasvamassa julkiseen tutkimusrahoitukseen kohdistuneiden leikkausten vuoksi. Vuonna 2019 säätiö myönsi tutkimusrahoitusta 164 tutkijalle tai tutkimusryhmälle, yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.

Syöpäsäätiön vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan säätiön tuen merkitys Suomessa tehtävälle syöpätutkimukselle on keskeinen: Syöpäsäätiön tuki kattaa keskimäärin viidenneksen kyselyyn osallistuneiden ryhmien tutkimuskuluista. 70 % selvitykseen vastanneista tutkijoista piti säätiön rahoituksen roolia hyvin merkittävänä omalle tutkimukselleen.

Syöpäsäätiö saa varansa yksinomaan lahjoituksista. Suomessa tehtävän syöpätutkimuksen laaja ja pitkäjänteinen tukeminen on mahdollista vain yksityishenkilöiden ja yritysten tuella. Ainoastaan lahjoittajien avulla Syöpäsäätiö voi jatkaa ponnisteluja suomalaisen syöpätutkimuksen tukemiseksi ja sitä kautta syövän voittamiseksi.

Teksti: Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja