Keuhkosyövän tutkija haluaa tuoda apua ja toivoa sairastaville

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa sekä miehillä että naisilla, ja se aiheuttaa eniten syöpäkuolemia. Syövän ennuste paranee huomattavasti, jos se havaitaan varhaisessa vaiheessa. Toivoa syövän hoitoon tuovat tutkimus, täsmälääkkeet ja syövän immuunihoidot.

Dosentti Heidi Haikalan haaveena on, että keuhkosyöpää sairastaville löydettäisiin oikea hoito ajoissa, oikeaan aikaan – ettei kenenkään tarvitsisi käydä läpi turhia hoitoja ja ikäviä sivuvaikutuksia. Oikea hoito ja lääkitys voivat tuoda sairastaville paljon lisää laadukasta elinaikaa.

– Uusia keuhkosyöpätapauksia ilmaantuu noin 3 000 vuodessa, joista miehillä noin 2/3 ja naisilla 1/3. Tyypillisesti sairastuneet ovat yli 60-vuotiaita, mutta viime vuosina on huolestuttavana trendinä nähty, että yhä enemmän sairastuu myös nuoria ihmisiä, naisia ja tupakoimattomia. Syitä tähän ei tarkkaan vielä tiedetä, mutta taustalla on todennäköisesti ympäristötekijöitä – esimerkiksi mitä hengitämme: ilmansaasteet ja pienhiukkaset vaikuttavat, Heidi Haikala kertoo.

Tiimityötä ja tutkimushelmiä

Haikala ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät potilaan omiin soluihin perustuvaan toiminnalliseen lääketestaamiseen. He tutkivat, miten potilasperäisiä malleja voitaisiin tulevaisuudessa integroida kliinisiin prosesseihin, eli hyödyntää potilaiden hoidossa, mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Tutkimusryhmämme keskittyy nyt erilaisiin uusiin hoitomuotoihin sekä täsmälääkkeiden että immunologisten hoitojen suhteen. Selvitämme, mitkä lääkkeet toimivat ja miksi, kenelle ne toimivat ja miten niistä voitaisiin tehdä parempia, uusia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä. Meillä tehdään paljon potilaiden omiin soluihin pohjautuvaa syöpämallinnusta. Potilaslahjoittajille olemme valtavan kiitollisia siitä, että saamme heiltä syöpäkudosnäytteitä ja verta immuunisolujen keräämistä varten. Pystymme eristämään eri solutyyppejä ja pyrimme näin luomaan laboratoriossa syöpää ”minikoossa” bio-insinööritieteen avulla. Näin voimme testata samanaikaisesti useita eri lääkkeitä ”syöpäsirumallinnuksella”, Haikala kertoo. 

– Työni huippuhetkiä ovat ne hetket, kun tiimissämme syntyy tutkimushelmiä, ahaa-elämyksiä ja löytöjä laboratoriossa. Nautin nuorempien tutkijoiden ohjaamisesta ja siitä, kun näen heidän onnistumisiaan ja voin auttaa heitä eteenpäin, Haikala sanoo.

Keuhkosyöpä on ikävä syöpä muiden syöpien joukossa

Kaikki syövät ovat ikäviä, mutta keuhkosyöpä havaitaan usein valitettavan myöhään, koska oireet voi olla aika epämääräisiä. Hoitoonkin hakeudutaan usein aika myöhään. Ikävä kyllä suomalaisessa pärjäilijäkulttuurissa ei useinkaan heti mennä valittamaan lääkärin pakeille, vaikka olisikin oireita.

Keuhkosyöpä on monimuotoinen sairaus. Sen ennuste riippuu siitä, missä vaiheessa se on havaittu ja onko se ehtinyt levitä muualle elimistössä. Eri alatyyppejä ja vaiheita on sairaudessa useita. Sairastuneen yleinen terveydentila vaikuttaa ennusteeseen. Samoin se, miten jokainen yksilöllisesti reagoi syöpähoitoihin.

Varhaisessa vaiheessa todetusta keuhkosyövästä voi parantua, jos syöpä ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä ja levinnyt.

– Myöhemmässä vaiheessa, jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, ollaan aika paljon vakavammassa tilanteessa, Haikala sanoo.

– Jos on oireita, niin kannattaa mennä lääkärin tarkistukseen, varsinkin jos on riskitekijöitä taustalla, kuten tupakointia. Oireina on  yleensä rajua yskää, jopa verisiä ysköksiä, ja muina oireina voi olla esim. uupumusta ja muita uusia oireita, joita ei yleensä ole ollut. Silloin keuhkoröntgentutkimukseen on hyvä hakeutua. Jokainen ansaitsee parhaat mahdolliset hoidot, Haikala painottaa.

Seulontaa tulevaisuudessa

Keuhkosyövän seulontamahdollisuuksista keskustellaan Suomessa. On vain löydettävä oikeat keinot ja resurssit.

– Yhdysvalloissa jo toteutuu keuhkosyövän seulontaa ja Suomessakin tehdään kokeiluja seulonnasta. Ennen kuin seulontaohjelma voisi toteutua, on kuitenkin vielä monta kysymystä selvitettävänä. Laskelmia tehdään vaikuttavuudesta, miten saadaan tehokkasti resurssit hyödynnettyä. Riskiryhmiin keskittyminen on yksi avainasia, Haikala sanoo.

Miten tutkimuksen avulla voidaan parantaa keuhkosyövästä selviytymistä?

Syöpätutkimuksen ansiosta keuhkosyövän hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosien aikana.

– Vaikka levinneen sairauden ennuste on edelleen huono, on tapahtunut valtavasti edistystä viime aikoina. Viimeisen 15 – 20 vuoden aikana täsmälääkehoidot ovat tulleet käyttöön ja niillä on saatu osalla potilaista hyviä tuloksia ja elinaikaa pidennettyä. Toinen iso avaus viime vuosikymmenien aikana ovat syövän immuno-onkologiset hoidot. Ne ovat lääkkeitä, joilla aktivoidaan immuunipuolustusta syöpää vastaan. Niissä isoimmat läpimurrot on tapahtuneet ensin melanoomassa ja sitten keuhkosyövässä, joka on ollut yksi käyttökohde. Mutta meillä jokaisella on yksilöllinen immuunipuolustus, joten on hyvin vaikea ennustaa, kenellä hoito toimii ja kenellä ei.

– Itselleni on ollut silmiä avaavaa, kun aloitin syöpätutkijana, että oli muutama syöpägeeni tai proteiini, joista ajateltiin, että tähän ei ikinä voida kehittää lääkettä, koska niissä on niin haastava molekyyliranne. Nyt myös kemiallinen puoli on edistyy nopeasti. Se, mikä aiemmin vaikutti mahdottomalta, on nyt lääkityksen piirissä, ja funktionaalinen täsmälääketiede tekee jatkuvasti merkittäviä edistysaskelia.

Muutaman vuoden aikana on saatu käyttöön monia edistyneitä hoitoja ja uusia lääkekategorioita tulee jatkuvasti. Kemoterapia, uudet molekyylit, ns. kemiallinen insinööritiede ja biologiset lääkkeet ovat käytössä ja hoitotulokset edistyvät.

Syöpäkudosta voidaan nykyään tarkastella ennennäkemättömällä tarkkuudella yksisolumenetelmien avulla, jotka paljastavat jokaisen yksittäisen solun sijainnin. Saatavilla oleva data auttaa entistä paremmin ymmärtämään syöpäkasvainten monimuotoisuutta. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän tutkimuksessa, erityisesti monimutkaisen datan analysoinnissa ja ymmärtämisessä.

Miltä suomalaisen syöpätutkimuksen resurssit näyttävät tutkijan silmin?

Haikalan mukaan suomalainen syöpätutkimus on korkeatasoista ja voimme olla siitä ylpeitä.  Mutta häntä huolestuttaa, jatkuuko kilpailukyky tutkimuksessa edelleen ulkomaisiin huippuyliopistoihin verrattuna.

– Tutkimus on koko ajan haastavampaa; se on yhä monimutkaisempaa ja vaatii enemmän laaja-alaista osaamista, suuria aineistoja, yhteistyötä sekä runsaasti resursseja. Siksi tutkimus pitää nähdä jatkuvana panostuksena ja investointina. Toivon, että jatkossakin saadaan myös suomalaisia tutkijoita ulkomaille huippuyliopistoihin saamaan tutkijakokemusta, menetelmiä, ajatuksia ja uusia tuulahduksia Suomeen. Kaikki eivät palaa, joten miten saada Suomessa tutkimusmahdollisuudet houlkuttelevaksi huippututkijoille? Hyvä perusresursointi ja tutkimusrahoitus saisi tutkijat pysymään täällä, hän pohtii.

Haikala peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä, joka lähtisi poliittisesta päätöksenteosta. Toiveena on pitempiaikainen visio ja sitoumus, sekä suunnitelmallisuutta, joka heijastuisi myös tutkijoiden urapolkuihin.

– Tutkijalla menee aikaa siihen, että miettii aina seuraavaa rahoitusta. On tärkeää pystyä keskittymään pitkäjänteisesti tutkimukseen. Toisaalta tutkimuksessa tottuu tiettyyn epävarmuuteen, Haikala pohtii.

Uusimmat hoidot tulevat ensimmäisenä käyttöön niissä paikoissa, joissa tehdään aktiivisesti tutkimusta.

– Siksi on tärkeää, että tutkimme syöpää Suomessa. Kliiniset tutkimukset ovat erityisen tärkeitä, ja toimiva tutkimusinfrastruktuuri tekee Suomesta houkuttelevan kohteen tutkimushankkeille, jotka voivat tuoda uusia lääkkeitä suomalaisille potilaille.

– Syöpäsäätiö tekee valtavan hyvää työtä. Rahoitus on elintärkeää ja keskeinen osa monien tutkimusryhmien perusrahoitusta. Kiitos Roosa nauha -lahjoittajille, syöpätutkimukseen lahjoittaminen on panostus meidän kaikkien yhteiseen tulevaisuuteen – koska syöpä koskettaa jokaista, Haikala sanoo.

Teksti: Carita Päivänen

Kuvat: Meri Björn