Rintasyövän hoito edennyt harppauksin – tutkimus tuo toivoa

Niin kauan kuin rintasyöpä aiheuttaa Suomessa toiseksi eniten naisten syöpäkuolemia, tutkimuksella on todella paljon tehtävää Johanna Mattsonin mukaan. Hän on Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri, toimialajohtaja ja Helsingin yliopiston kliinisen onkologian dosentti.

“On pystyttävä kehittämään rintasyövän hoitoa ja kohdentamaan tutkimusta erityisesti niihin syövän alatyyppeihin, joissa ennuste on kaikkein huonoin”, Mattson sanoo.

-Hoidot ovat viime vuosien aikana kehittyneet valtavasti ja hoitotulokset ovat erittäin hyviä. On tullut käyttöön useita uusia lääkkeitä ja  levinneessä syövässä on saavutettu erinomaisia hoitotuloksia. Täsmälääkkeiden avulla moni vakavaa syöpää sairastava voi pärjätä vuosikausia tai jopa  vuosikymmeniä kevyellä lääkityksellä.

-Kaikilla sairastuneilla ei kuitenkaan ole yhtä hyvä tilanne, joten edelleen on paljon tutkimustyötä tehtävänä. Tutkimalla erilaisten rintasyöpäkasvainten biologisia ominaisuuksia, voidaan onnistua tunnistamaan uusia kohteita täsmälääkkeille. Samalla voimme oppia ymmärtämään miksi nykyinen hoito ei ole riittävää –  ja löytää uusia, parempia hoitoja.

-Lääkehoitojen kehitys on ollut huikeata viimeisten parinkymmen vuoden aikana. Esimerkiksi HER2-positiivinen syövän alatyyppi on aggressiivinen, mutta täsmälääkkeiden myötä ennuste on parantunut merkittävästi ja valtaosa paranee pysyvästi.

-Varhaisvaiheen rintasyöpää sairastavan hoito aloitetaan yhä useammin lääkkeillä ennen leikkaushoitoa, Mattson kertoo.

Suuri muutos on tapahtunut myös rintarauhaskirurgiassa. Kun lääkehoidot ovat parantuneet ja niitä käytetään varhaisemmin, pystytään keventämään kirurgiaa, jolloin potilaan elämänlaatu on parempi. Esimerkiksi kainalon imusolmukkeiden tyhjennysleikkaukseen liittyvät hankalat käden turvotusoireet ovat vähentyneet.

-On ollut hienoa nähdä viime vuosien kehitys rinnan ja kainalon leikkausmenetelmissä, jotka ovat huomattavasti keventyneet.

Myös sädehoidossa on nykyisin käytössä lyhyemmät hoitojaksot. Aiemmin sädehoitovaihe kesti kaikkiaan jopa 5 – 6 viikkoa. Nyt moni selviytyy niistä vajaassa kolmessa viikossa – tai jopa viikossa. Syöpäkasvaimen ja potilaan ominaisuuksista riippuu se, minkälaiseen sädehoidon toteutukseen päädytään.

Diagnostiikka on myös tärkeä osa syövän hoitoa, joka on monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Potilaan ympärillä tarvitaan paljon erilaisia osaajia  niin tavanomaisessa hoidossa kuin tieteellisessä tutkimuksessakin.

-Kaikki hoitomuodot kehittyvät jatkuvasti syöpätutkimuksen ansiosta, Mattson sanoo.

Tutkimushoidosta käyväksi hoidoksi

Rintasyövän tutkimuksessa on käynnissä monia kiinnostavia tutkimushankkeita.

• Rintasyövän eri alatyypeissä ja sairauden eri vaiheissa on meneillään lääketutkimuksia   uusilla hormonihoidoilla ja vasta-aine-lääkekonjugaateilla.
• Rintasyövän paikallisen uusiutuman hoidossa tutkitaan uudestaan tehtävän rintaa säästävän leikkauksen ja osarinnan uusintasädehoidon soveltuvuutta ja turvallisuutta.
• Liikunnan merkitystä hoitotulosten parantamisessa tutkitaan ennen rintasyöpäleikkausta annettavien esiliitännäislääkehoitojen aikana.
• Sädehoidon osalta tutkitaan voidaanko imusolmukealueiden sädehoito turvallisesti jättää pois rintasyöpäpotilailta, joilla on etäpesäkkeitä korkeintaan kahdessa vartijaimusolmukkeessa ja hormonireseptoripositiivinen syöpä.
• Levinneen rintasyövän hoidossa on meneillään kohdennetun lääkehoidon Finprove-tutkimusohjelma, jossa verinäytteestä analysoidaan rintasyövän ominaisuuksia ja geenivirheitä, joiden perusteella voidaan tunnistaa potilaalle sopivia syövän täsmälääkkeitä.
• Laajassa tutkimusohjelmassa tutkitaan sekä ennen leikkaushoitoa annettavien että levinneen rintasyövän lääkehoitojen hoitotuloksia ja vaikuttavuutta sekä hoitovastetta ennustavia rintasyöpäkasvainten biologisia ominaisuuksia.

Mikä on toivoa herättävää rintasyöpäpotilaiden kannalta?

Suomessa rintasyöpää sairastavien viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat kansainvälisesti huippuluokkaa: valtaosa potilaista paranee pysyvästi. Toinen suuntaus on hoitojen keventäminen ja räätälöiminen. On tärkeintä, että keskitytään juuri niihin sairauden hankalimpiin alatyyppeihin ja vaiheisiin, joiden hoidoissa on  edelleen kehitettävää. Tutkimus jatkuu ja sen myötä myös hoitotulokset tulevat paranemaan.

-Kaikki eivät selviä rintasyövästä. Rintasyöpää esiiintyy myös nuorilla ja keski-ikäisillä. Työ on kesken – pala palalta ollaan onnistuttu parantamaan yhä useampia ja kehittämään hoitoja – mutta liian moni edelleen menehtyy.

Tutkijoita ja lääkäreitä haastavat sairauden pahimmat muodot, kuten kolmoisnegatiivinen  rintasyöpä – jota suhteessa esiintyy enemmän nuoremmilla ja joka saattaa liittyä perinnölliseen geenivirheeseen. Työ ei ole  vielä tehty.

Tutkimuksen tulevaisuus ja nuoren polven tutkijoiden näkymät huolettavat

Kiinnostus tutkimustyöhön ei maassamme ole hiipumassa, mutta tarvitaan rahoitusta. Mattson ohjaa parhaillaan nuorta väitöskirjatutkijaa, joka tutkii kaikkein huonoimman ennusteen kolmoisnegatiivista rintasyöpää.

-Kun on saatavissa tutkimusrahoitusta, löytyy lahjakkaita nuoriakin, jotka ovat kiinnostuneita tekemään tutkimustyötä. Tarvitaan rahoitusta syövän perustutkimukseen, translationaaliseen ja kliiniseen tutkimukseen. Suomessa on vahvuuksia ja on mahdollisuus yhdistää potilashoitoa tekevien lääkärien työtä onneksi myös tutkimustyöhön. Monesti parhaat ideat syntyvät potilaiden äärellä työskennellessä.

Tutkimuksen rahoituksen riittävyys on elintärkeää näinä aikoina, kun ilmatilan täyttävät huonot uutiset taloudesta. Syöpätutkijat toivovat, että tutkimukseen kohdentuisi riittävästi rahoitusta.

-Tutkimustyölle on hyvin tärkeää jatkuvuus ja pitkäjänteisyys eli riittävä rahoitus pitkällä tähtäimellä.  Liian moni rintasyöpäpotilas ei selviä taudistaan, joten tutkimustyö ja parempien hoitojen kehittäminen ovat vielä kesken. .

Ilman tutkimusta ei ole kehitystä – ja ilman tukea ei ole tutkimusta. Syöpäsäätiön tukemalla tutkimuksella rakennetaan huomisen hoitoja.

Roosa nauha tuo toivoa

Roosa nauha tuo Johannan Mattsonille mieleen vahvasti välittämisen, sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden näkökulmasta myös kiitollisuuden Syöpäsäätiön toimintaa kohtaan.

“Ilman Syöpäsäätiön ja lahjoittajien tukea jäisi Suomessa tekemättä paljon erittäin korkeatasoista tutkimusta. Roosa nauha -keräys on osoitus siitä, että todella välitetään, mitä syöpäpotilaille ja tutkimukselle tapahtuu”, Mattson sanoo.

Teksti: Carita Päivänen

Kuvat: Joni Luomanen ja Laura Oja