Tätä lahjoittajien varoilla on saatu aikaan

Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen ja syöpätutkija, tutkimusjohtaja Juha Klefström iloitsevat Roosa nauha –keräyksen tuloksista sekä siitä, miten nopeasti lahjoittettuja varoja voidaan siirtää tutkimuksen hyödyksi.

Syöpäsäätiö on ollut Roosa nauha -keräyksellä osaltaan edistämässä rintasyöpätutkimusta Suomessa. Tutkimuksen avulla rintasyövän varhainen toteaminen ja hoidot ovat kehittyneet monin tavoin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat vahvistaneet muun muassa sen, että

    • seulontamammografiaa on kannattanut laajentaa Suomessa kattamaan kaikki 50–69-vuotiaat naiset, jotta rintasyöpä todettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aikaisemmin seulottiin vain 50–59-vuotiaat suomalaisnaiset.

Tutkimuksen ansiosta:

  • potilaille voidaan nykyään suunnitella yksilöllisempiä ja tehokkaampia lääkehoitoja, kun rintasyövän biologiset alatyypit pystytään tunnistamaan.
  • rintasyövän leikkauksen jälkeiset liitännäishoidot ovat tehostuneet ja vähentävät uusiutumisen vaaraa
  • HER2-positiivisen rintasyövän kohdalla trastutsumabin ja muiden HER2-lääkkeiden käyttöönotto on pidentänyt levinnyttä rintasyöpää sairastavien elossaoloa ja parantanut elämänlaatua.
  • nykyisin pystytään usein säästämään potilas kainalon tyhjennysleikkaukselta ja siitä aiheutuvalta yläraajan turvotukselta.

1990-luvun valtakunnallisen aloituksen jälkeen seulonnat ovat vähentäneet rintasyöpäkuolemia 33 prosenttia niihin osallistuneilla. Vuonna 2016 seulonnoissa löydettiin peräti 2 000 rintasyöpää, mikä on lähes 70% seulontaikäisten rintasyövistä.

Roosa nauha -varoilla on tuettu myös sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tukipalveluita. Keräysvaroilla on palkattu alueellisiin syöpäyhdistyksiin uusia neuvontahoitajia ja rahoitettu Syöpäjärjestöjen tarjoamaa valtakunnallista puhelinneuvontaa.

Syövän hoito murroksessa

Syöpätutkija Juha Klefström on saanut Syöpäsäätiöltä Roosa nauha -suurapurahan vuonna 2015. Hän etsii geeneistä apua rintasyöpälääkeyhdistelmien parantamiseen. Tutkimusrahoituksen avulla hän pyrkii viemään uutta hoitomuotoa laboratoriosta suoraan potilaille.

”Syövän hoito on uusien täsmälääkkeiden, immunoterapian ja yhdistelmähoitojen myötä saavuttanut selkeän murrosvaiheen”, Klefström sanoo. ”Aiemmin parantumattomiin syöpäsairauksiin on nyt olemassa uusia tehokkaita hoitomuotoja. Toisaalta, hoitojen oikea kohdentaminen vaatii yhä enemmän syövän taustalla olevien biologisten mekanismien ja eri syöpien erityispiirteiden ymmärtämistä.”

Klefströmin mukaan tulevaisuudesssa syöpäpotilaan hoitotiimi koostuu monialaisesta asiantuntijaryhmästä, joka ottaa huomioon syövästä saadun biologisen tiedon osana hoidon suunnittelua. Potilaan syövästä otetut elävät näytepalat paljastavat kulloisenkin syövän heikkouksia.  Uudet biologiset syöpähoidot ovat parhaimmillaan äärimmäisen tehokkaita, mutta vaikutuksiltaan ja vaikutuskohteiden osalta erittäin monimutkaisia. Ne yhteisöt maailmassa, jotka ymmärtävät tämän tosiasian ja osaavat muodostaa oikeanlaisia tiimejä vastaamaan haasteeseen, tulevat lunastamaan lupauksen syövänhoidon mallimaana, Klefström toteaa.