Kipu kiehtoo tutkijaa

Tutkija Reetta Sipilä selvittää, miksi rintasyöpää sairastavien naisten kipu pitkittyy.

Joskus on onnekasta sattumaa, millaiseen tutkimusryhmään pääsee. Näin sanoo Reetta Sipilä, joka työskentelee psykologina Hyksin Kipuklinikalla ja tapaa päivittäin kroonisesta kivusta kärsiviä ihmisiä.

Suomessa lähes 5 000 naista sairastuu rintasyöpään joka vuosi, ja noin joka kymmenennelle kipu jää päälle eli kroonistuu.

”Siksi olisi tärkeää löytää riskitekijöitä ja hoitokeinoja, joilla voitaisiin ehkäistä kivun kroonistumista”, Sipilä sanoo.

Reetta Sipilä tutkii väitöskirjassaan kivun kroonistumisen riskitekijöitä ja rintasyövän sairastaneiden psyykkistä vointia. Hänen väitöstutkimuksensa on osa laajempaa tutkimusta.

Onnekasta Sipilän mielestä on se, että on päätynyt mukaan tekemään näin monipuolista ja laadukasta tutkimusta.

”Suurin osa tämänkaltaisesta tutkimuksesta on tehty maailmalla lyhyellä seuranta-aineistolla. En tiedä toista näin laajaa tutkimusta, jossa olisi kysytty potilailta kivusta jo ennen rintasyöpäleikkausta ja mietitty tutkimuksen näkökulmasta, miten esimerkiksi mielialatekijät vaikuttavat kipuun.”

Millä mitata kipua?

Reetta Sipilä ja muut samaan ryhmään kuuluvat tutkijat ovat kartoittaneet lukuisia kipuun vaikuttavia tekijöitä leikkaukseen valmistautuvilta rintasyöpäpotilailta. Sitten potilaat ovat menneet leikkaukseen ja saaneet mahdollisesti muita hoitoja. Kivun ja mielialan seurantaa on jatkettu.

Tutkijat ovat kysyneet potilailta kivusta monta kertaa: ensin kuukauden kuluttua hoidosta, sitten puolen vuoden ja vuoden kuluttua ja edelleen vuosittain, kunnes leikkauksesta on kulunut 5,5 vuotta.

”Lisäksi olemme keränneet 400 ihmiseltä enemmän tietoa jo lähes kymmenen vuoden ajan”, Sipilä sanoo.

Mitä kerätty kiputieto kertoo?

”Tavoitteenamme on kehittää tulosten pohjalta terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön sellainen helppokäyttöinen menetelmä, joka tunnistaa ja seuloo ne potilaat, jotka kuuluvat pitkittyneen kivun riskiryhmään. Tällainen riskimittari on itse asiassa jo valmis, ja pian se on saatavilla seulontaan.”

Reetta Sipilä kuitenkin muistuttaa, että mittarit ovat aina yksinkertaistuksia. Jokaisesta mittarista tai mallista jää pois jotakin tärkeää. Tässä tapauksessa mittari ei huomioi psykologisia tekijöitä..

”Niitä on todella vaikea kategorisoida, ja siksi ne eivät ole mukana tässä mittarissa. Kuitenkin esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuus vaikuttaa siihen, kuinka kipua koetaan ja miten herkästi kipu jää päälle.”

Ota kipu puheeksi

Kipupsykologille ja tutkijalle kipu on valtaisan laaja ja kiehtova tutkimuskenttä. Kivun kokeminen riippuu aivoista, perimästä tai psykologisista haavoittuvuustekijöistä. Jälkimmäiset pitävät sisällään muun muassa mielialaan liittyvät tekijät, kasvuympäristön, koko elämänhistorian ja aiemmat kipukokemukset.

”Kun tämän tietää, tulee sellainen olo, että näillä malleilla, joilla me voimme kysyä ja mitata kipua, voidaan selittää vaan hyvin pieni osa siitä, miksi kipu kroonistuu. Meidänkin mallimme selittävät ehkä vain neljänneksen pitkittyneen kivun syistä.”

Sipilän tutkimus tuo riskimallin lisäksi myös avaimia kliiniseen kivun hoitoon.

”Jos tiedämme, että riskitekijät toteutuvat, voimme antaa hänelle kipulääkettä jo ennakkoon. Akuutin kivun riskejä ovat muun muassa kivun odotus sekä potilaan leikkaukseen menoa edeltävät suuremmat ahdistus- ja masennusoireet.”

Potilaalle on tärkeää siis kertoa, että hän voi itsekin ennakoida ja ehkäistä kipua.

”Olemme huomanneet, että kivusta puhuminen ja kiputietouden jakaminen vievät huomiota pois kivusta. Jos potilas tiedostaisi vaikka mielialojensa vaikutuksen kipuunsa, hänellä olisi paremmat keinot hallita kivun kokemista.”

Teksti: Essi Kähkönen

Kuva: Eeva Anundi

PsM Reetta Sipilä sai vuonna 2016 Syöpäsäätiöltä 5 000 euron apurahan väitöskirjaansa Kivun kroonistumisen riskitekijät ja psyykkinen vointi rintasyövän vuoksi hoidetuilla naisilla.