Kun työkaveri sairastuu, osaammeko kohdata ja kuunnella?

"Vaikka työkaverin sairastuessa sanat saattavat loppua, kannustamme ottamaan rohkeasti puheeksi ja tarjoamaan työkaverille tukea", kirjoittaa Susa Nikula, SOK:n henkilöstöjohtaja. S-ryhmä on Roosa nauha -keräyksen pääyhteistyökumppani, joka on Suomen suurimpia yksityisiä työnantajia. Rintasyöpä koskettaa siten monia sen työntekijöitä, tavalla tai toisella.

S-ryhmässä työskentelee yli 30 000 naista. Rintasyöpä on koskettanut monia työntekijöitä ja työyhteisöjämme. Roosa nauha -keräyksen pääyhteistyökumppanina haluamme puhua avoimesti tärkeästä työyhteisötaidosta – työntekijöiden ja esimiestemme valmiuksista kohdata vakavasti sairastunut.

Koostimme yhdessä henkilöstötyön ammattilaistemme ja Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa työpaikoilla jaettavan tukimateriaalin, jonka ytimessä ovat aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Aiheen esiin nostaminen saa meidät haastamaan omat ennakko-oletuksemme ja miettimään, miten työkaverina toimisin tai miten haluaisin itseäni vastaavassa tilanteessa kohdeltavan.

SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

Vaikka työkaverin sairastuessa sanat saattavat loppua, kannustamme ottamaan rohkeasti puheeksi ja tarjoamaan työkaverille tukea. ”Miten voisin auttaa?” on riittävä kysymys. Toisaalta työkaverin päätös olla puhumatta sairaudestaan on hänen henkilökohtainen valintansa, jota tulee kunnioittaa.

Lähiesimiehillemme valmiudet vakavasti sairastuneen työntekijän kohtaamiseen ovat erityisen tärkeät. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia ei ole. Jokainen meistä on yksilö. Kun työntekijän tuntee ja on hänestä kiinnostunut arjessa jo ennen sairastumista, keskinäinen luottamus ja valmiudet tukea ovat hyvällä pohjalla.

S-ryhmän varhaisen tuen mallissa ohjeistamme esimiehiä työntekijöiden pitkän sairauspoissaolon varalle. Periaatteisiimme kuuluu yhteydenpito ja kuulumisten jakaminen, työntekijän toivomalla tavalla. Kun työntekijä on palaamassa työhön, esimies järjestää työhönpaluukeskustelun, jossa työntekijä pääsee kertomaan voinnistaan. Samalla sovitaan työn mahdollisesta mukautuksesta – järjestely, joka on tarjolla niihinkin tilanteisiin, joissa sairaus ei edellytä poissaoloa.

Työarjen alettua, muutama viikko paluun jälkeen, esimies järjestää uuden keskustelun. Silloin käydään läpi, miten työnteko on sujunut ja miltä paluu tuntunut. Tunnistamme, että vakavasta sairaudesta paraneminen on pitkä prosessi. Sairauden työstäminen jatkuu myös onnistuneiden hoitojen ja työhön paluun jälkeen. Arjen normalisoituminen voi jopa edesauttaa prosessia ja työ toimia terapiana.

Työhön paluun onnistuminen on kiinni työkavereiden tuesta. Tukijan roolin lisäksi Roosa nauha -keräys muistuttaa meitä joka vuosi myös itsemme huolehtimisesta. Minua se muistutti varaamaan ajan mammografiaan. Tärkeän tsekkauksen alla mietin rintasyövän kohdanneita. Toivon, että jokainen työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi ja että hänestä välitetään myös työelämän haastavimpina hetkinä.

Susa Nikula
henkilöstöjohtaja, SOK
S-ryhmän henkilöstötyö